Onko sinulla mahtava tuoteidea, jonka toteuttamisessa tarvitsisit teknistä osaamista? Idea on kristallinkirkkaana mielessä, mutta tarvitaanko toteutukseen pilvipalvelu, verkkopalvelu, serveri, frontend, backend, mobiilisovellus, database, … ? Onko ideaa edes teknisesti mahdollista toteuttaa? Onko idean toteuttaminen niin työlästä, ettei se lopulta edes kannata? Aaaarrrghghhh!!

Annan muutamia vinkkejä kuinka kannattaa jatkaa ideasta eteenpäin – ainakin näin meidän yrityksen tapauksissa ollaan toimittu ja neuvottu asiakkaitamme toimimaan.

Unohda teknologiat

Aivan ensimmäisenä unohda teknologiat ja keskity vain tuotteen tarkoitukseen. Tuleva tuotteesi toimittaja osaa kyllä kertoa millaisia teknologioita tarvitaan. Vaihda toimittajaa, mikäli eivät osaa. Teknologiat ovat yleensä vain välineitä, eivätkä sinällään tuo mitään lisäarvoa itse tuotteelle.

Priorisoi ominaisuudet

Listaa tuotteesi ominaisuudet tärkeysjärjestyksessä. Pakolliset ominaisuudet ensimmäiseksi ja sen jälkeen tärkeysjärjestyksessä kaikki muu. Jotta et tekisi turhaa työtä, kannattaa suunnitella tarkemmin vain listan alkupään ominaisuudet ja jättää muut avoimiksi ilman yksityiskohtia.

Priorisoidun ominaisuuslistan avulla voidaan tuotteesta kehittää ensin pilottiversio, jonka avulla tuote saadaan heti testiasiakkaille ja vaikka demonstroitavaksi mahdollisille sijoittajille. Pilottiversio on kuitenkin kaikista tärkeintä itse idean keksijälle, sillä sitä kokeillessa yleensä vasta itse tuote alkaa hahmottua. Alkuperäiset suunnitelmat, jotka tuntuivat hyviltä paperilla saattavatkin muuttua huonoiksi tai saat konkreettisesta pilottiversiosta kokonaan uusia ideoita jatkokehitykseen. Näin tapahtuu lähes poikkeuksetta.

Käyttöliittymän hahmottelu

Tuotteen käyttöliittymä kannattaa hahmotella etukäteen huolellisesti. En tarkoita itse yksityiskohtia ja graafista ulkoasua, vaan pelkkää toiminnallista käyttöliittymää. Tämä tarkoittaa kaaviota erilaisista näkymistä, joita tuotteessa asiakas näkee ja millaisia toiminnallisuuksia ne pitää sisällään. Käyttöliittymäkaaviota tehtäessä yleensä huomaa paljon asioita, joita ei aikaisemmin ole edes ajatellut ja samalla tuoteidea jalostuu paremmaksi.

Minä suosittelen käyttöliittymäkaavion piirtämistä, jopa niin paljon, että piirrän sen itse mikäli asiakas ei ole sellaista vielä tehnyt. Sen avulla on helppo varmistaa asiakkaan ja toteuttajan välinen yhteisymmärrys, mutta myös ymmärtää tulevan tuotteen laajuus. Piirtotekniikalla ei ole mitään väliä, kunhan kaaviosta pystyy toiminnallisuuden hahmottamaan.

ESIMERKKI: Tehtävälista mobiililaitteille.

Otetaan esimerkkinä mobiiliapplikaatio oman tehtävälistan hallintaan. Tehtävälistaan voi lisätä tehtävän yksityiskohtineen, muokata sitä ja poistaa sen. Käyttäjän täytyy pystyä lukemaan ja muokkaamaan omaa listaansa eri laitteilla.

Tarvittavat päänäkymät:

  • Listanäkymä: Näytä selattava tehtävälista, josta yksittäisen tehtävän voi aukaista.
  • Tehtävänäkymä: Näytä yksittäinen tehtävä yksityiskohtineen. Muokkaa, tallenna, poista ja poistu -toiminnot.

 

Valmista? Ei lähellekään. Kuvittele itsesi käyttäjäksi, joka on ensimmäistä kertaa käynnistämässä tuotettasi:

  • Haluatko tuotteellesei alkunäkymän, jossa on tuotteesi tai yrityksesi logo? Ehkä myös jotain tietoja itse tuotteesta tai pikaohjeet?
  • Tehtävälistan käyttö eri laitteilla vaatii kirjautumista. Ensimmäisellä kerralla palveluun täytyy pystyä rekisteröitymään ja seuraavilla kerroilla riittää kirjautuminen.
  • Mikäli tunnuksensa vai jättää auki, täytyy jossain olla myös mahdollisuus kirjautua ulos.
  • Pitäisikö jossain olla käyttöohjeet?

 

Esimerkki: Käyttöliittymäkaavio

Ota yhteyttä ja sovi tapaaminen

Jos sinulla on priorisoitu lista ominaisuuksista ja kaavio käyttöliittymästä, olet keskimääräistä paremmin valmistautunut tapaamaan mahdollisen ohjelmistotoimittajan. Pohjatyösi avulla toimittaja pystyy hahmottamaan tuotteesi ajatuksen ja laajuuden suhteellisen nopeasti, eikä myöskään tilaajalle tule niin paljoa yllätyksiä tapaamisen aikana.

Mitä voi odottaa mahdolliselta toimittajalta tapaamisen tuloksena:

  1. Toteutukseen tarvittavat teknologiat pääpiirteittäin perusteluineen ja ehkä muutamia vaihtoehtoja
  2. Korkeantason arkkitehtuuriehdotus toteutettavasta systeemistä
  3. Mahdollisesti jotain arviota toteutuksen kannalta hankalimmista ja riskialtteimmista osista
  4. Toteutuksen arvioitu työmäärä ja hinta
  5. Aikatauluarvio, eli milloin suunnilleen valmistuu pilottiversio ja milloin koko tuote (elleivät vaatimukset muutu)

 

Yleensä kohdat 1-3 selviävät jo tapaamisen aikana ja loput saat jälkikäteen. Meillä esimerkiksi on tapana miettiä tarkemmat arviot työmäärästä, hinnasta ja aikatauluista vasta asiakkaan lähdettyä. Asiakas saa sitten tarjouksen sähköpostiinsa viimeistään tapaamista seuraavana päivänä.

Salassapito

Ohjelmistotoimittajat tuskin ideaasi varastavat, mutta mikäli haluat varmistaa selustasi, kannattaa laatia salassapitosopimus (NDA). Ohjelmistotoimittajat ovat tottuneita kyseiseen käytäntöön, joten sellaisen vaatimista ei tarvitse ainakaan ujostella. On kuitenkin suotavaa lähettää se luettavaksi jo ennen tapaamista, ettei hyvää neuvotteluaikaa mene pientä tekstiä lukiessa.

Suosittelen käyttämään standardipohjia, kuten esimerkiksi Keksintösäätiön lomakkeita: http://www.keksintösäätiö.fi/salassapitosopimus

Tuumasta toimeen

Jos sinulla on hyvä tuoteidea, niin ota itseäsi niskasta kiinni ja lähde rohkeasti liikkeelle. Raapaise pohjatyöt kasaan ja sovi tapaaminen valitsemasi ohjelmistotoimittajan kanssa. armaan kannattaa käydä useammankin juttusilla ja valita itselleen paras. Emme pure, edes valitessasi kilpailevan toimittajan.

Saku
Founder, CEO and SW nerd of Eeku Oy. Yrittäjä, toimitusjohtaja ja koodinörtti @ Eeku Oy.

Leave a Reply

Your email address will not be published.

*

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.